Toissa kesänä ahmin Raija Orasen viihdyttäviä romaaneja, joista mieleenpainuvimpia olivat Ruusun aika ja Puhtaat valkeat lakanat. Tämän syksyn iltojen viihdyttäjinä ovat olleet kirjastosta lainatut dvd:t tuosta jälkimmäisestä sarjasta. Ainakin 15 ensimmäistä jaksoa ovat ajoittuneet 1960-luvulle, joten sarjan naisroolien esittäjillä on iki-ihania tuon ajan asuja. Sen takia en ole malttanut tehdä mitään käsitöitä sarjaa katsellessa.

Seuraava dvd kuvaakin jo 70-lukua, joka tuo mieleeni omat käsityötunnit peruskoulun 7-9 -luokilla. Nuo muistorikkaat valinnaiset käsityöopinnot taitavatkin olla ainoita teoriatunteja, joita olen saanut. Niillä perustaidoilla tehdään vieläkin tätä käsityöharrastajan pik.kumatkaa.

Muistan hyvin käsityöopettajani noilta ajoilta. Häntä kutsuttiin Pillikintuksi ohuiden sääriensä takia. Nyt sanoisin kuitenkin "ansiosta". Eihän me teinitytöt silloin ymmärretty, että ohuet sääret ovat mitä kauneimmat. Tuon ikävän lempinimenhän olivat antaneet koulun vanhemmat oppilaat.

Pillikintun tunneilla sai hyvää opetusta ja ihailin salaa opettajan tietämystä ja taitoja. Suoriuiduin pakollisista tehtävistä joutuisasti ja sain sen takia mahdollisuuden tehdä lisätöitä. Sovimme opettajan kanssa uudesta ompelutyöstä; päällyslakanasta ja tyynyliinasta. Lila lakanakangas ei minua miellyttänyt, mutta eipä ollut valinnanvaraa. Materiaalikustannukset kun oli oltava minimaaliset ja tuo sävy oli ollut varmaan edullisin.

 

 

Väristä huolimatta noita vuodevaatteita on pidetty vuosien varrella ja ovat edelleen tallessa. Niissä kiehtoo mamalta saadut käsinvirkatut pitsit, jotka ompelin kankaisiin pienin pistoin.

Sekä tyynyliinaan että päällyslakanaan nimikoin etukirjaimet. Tulen leikkaamaan nimikoinnit talteen ja puran pitsien pienet ompelupistot. Värjään lakanakankaan ja revin siitä matonkudetta. Matonkuteesta syntyy aikanaan virkattu kori ja pitsit menevät uusiokäyttöön.

Taitava kaunissäärinen käsityönopettaja pysyy pik.kuoppilaan muistoissa.