Tuli kutsu juhlaan ja niin täti kävi juhlissa, ei kuitenkaan tätijuhlissa. Juhla-asu oli kuitenkin enemmän tätiä kuin täti itse.

 

 

Kirpputorilta löytynyt yksinkertainen Ann Millerin mekko oli päällä ensimmäistä kertaa. Se oli odottanut vuoden päivät tilaisuutta tai oikeastaan sitä kolahdusta, että juu tämä.

Kirppiksen kultainen löytö, bolero sopi mukavasti mekon päälle.

 

 

Asukokonaisuus täydentyi kolmilla kirppishelmillä ja vaaleilla Piano-kengillä. 

 

 

Kaapeista kerätyn kokonaisuuden hinnaksi taisi tulla 6-8 euroa.  Kukaanhan ei arvaa, ellen kertoisi, että keksin asukokonaisuuden varttitunti ennen lähtöä. Eikä mitään paniikkia. Ei edes pik.kupaniikkia.

Juhlan päätähti oli pieni vauva. Lahja paketoitiin yksinkertaisesti.

 

 

Pieni, suloinen poika sai nimensä.