Tänään. 

Työhuoneen tulostimesta loppui kaikki värit. Ei siinä mitään, mutta kun kasettien vaihto ei sujunut kuin yhden kasetin osalta. Vaihtoremontti jäi kesken.

Avaanpas sitten sähköpostin. Sisälsi tosi ikävää luettavaa. Jätin hautumaan.

No, menenpäs aamukahville. Se ainakin hoituu. Tänäänkin. Eipäs ollutkaan valmista. Painoin keittimen päälle, mutta hetken kuluttua huomasin, ettei kahvi valmistunut. Miksi juuri tänään aamuvuorolainen ei ollutkaan ladannut keitintä valmiiksi. Latasin, rauhoituin ja aloin odottaa kuppi valmiina.

Ai, pitikö minun käydä tänään keittiöllä heti aamusta. Juu, sitä me odotellaan, sanoi muut.

Kahvi jäi valumaan. Hoidin homman ja palattuani sain kupin kuumaa kahvia.

Mietin, mihin uskallan enää ryhtyä.

~   ~   ~

Aamupäivä vierähti onneksi lounastaukoon. Tauon paikka. Lähdin parkkipaikalle ja avasin auton ovea. Ei aukea. Ehdin jo pelätä pahinta, mutta.

Se olikin työkaverin auto. Päästin suustani pik.kusanan ja naurahdin perään. Oma auto löytyi kyllä.

Palatessani työpaikalle karkasin työparini kanssa torikahville. Puhelinsoitto ja jouduin jäämään autoon. Kaveri tarjoaakin kahvit, taktikoin.

Se taktikoinnista. Ei käynytkään pankkikortti, joten jouduin maksamaan itse.

~    ~    ~

Voi tätä hullunkurista päivää.

Istun tässä kotosalla ja tajusin juuri, että huomisen koulutuspäivän valmistelu jäi kesken. Lähden siis vielä käymään töissä. Tänään.

Odottelen ensin perheen koolle, jotta voimme syödä päivällisen yhdessä. Uunissa ruoka hautumassa ja mustikkapiirakka jäähtymässä. Nousin tästä istumasta, kävin tarkistamassa ruuan kypsyyden ja poltin samalla käsivarteni. Ei voi olla totta!

~    ~    ~

 Tänään.

Ei kannata aloittaa haaveilemaani pik.kuprojektia (kuva alla), johon sain vihdoin viimein kasattua kaiken tarvittavan materiaalin. 

Nyt kylmähoitoa, kiitos!