Aamupalalla tuoreen leivän tuoksu.

Yön aikana paistui taas hyväntuoksuinen grahamleipä leipäkoneessa, joka tuli hankittua joskus 90-luvulla. Kone oli alkuvuosina ahkerassa käytössä, kunnes se katosi kaapin kätköihin moneksi vuodeksi. Kulki mukana muutosta toiseen. Onneksi.

Leipäkone on löytänyt paikkansa kodinhoitohuoneen tasolta. Satunnaisesti, mutta säännöllisesti mittaan ainekset illalla vuokaan ja leipä paistuu ajastimen mukaisesti. Kone hurisee omissa oloissaan ja ilmoittaa piippauksella: Valmis!

Ihanaa, kun  tuoreen leivän tuoksun voi tilata tällä tavalla. Tietää, mitä leipä sisältää ja tietää sen, ettei se sisällä mitään lisäaineita.

Vuoden 1994 vuosikalenterin kätköissä tuoksuu tuore leipä. Katoaa päivän aikana parempiin suihin.